Töitä on nyt takana reilu viikkoa. On ollut kiva olla töissä ja etenkin syödä lounas työpaikan ruokalassa ihan rauhassa ja ilman, että kukaan roikkuu jalassa. Iltaisin oon kyllä ollut tosi väsynyt ja tuntuu, ettei kaikkia kotitöitä meinaa millään ehtiä tekemään. Pojalla on mennyt mummin hoidossa hyvin. Poika vilkuttaa mulle iloisesti aamulla hei hei ja on kuulemma hyvin tyytyväisenä mummin kanssa koko päivän. Viime viikolla poika oli kyllä lähes joka illan aika moinen takiainen ja roikkui mun lahkeessa koko ajan. Myös yöllä piti heräillä vähän väliä tarkastamaan, että onko äiti paikalla. Sen seurauksena imetän taas uudestaan yöllä. Vaikka edelleen olen sitä mieltä, ettei melkeen 1-vuotias yöllä maitoa tarvitsisi. Katsotaan sitten joskus joulun aikaan jos tuon pojan saisi vieroitettua. 

Vimeisen kuukauden aikana poika on oppinut kävelemään ja syömään itse lusikalla. Vieläkään poika ei osaa nousta ilman tukea seisomaan, joten jos kävellessä kaatuu, niin pitää kontata jonkun tuen luokse, jotta pääsee taas seisomaan. Lusikalla syöminen alkoi luonnistua ihan yhtäkkiä viime viikolla. Aikaisemmin poika on vaan tökkinyt lusikalla ruokaa, mutta yhtäkkiä hän tajusi, mitä sillä lusikalla on tarkoitus tehdä. Syöminen sujuu paremmin vasemmalla kädellä, joten taitaa tästäkin lapsesta tulla vasuri. Katsotaan kumpaan käteen kynä aikanaan kulkeutuu.

Poika myös matkii koko ajan enenevässä määrin sanoja. Mun iso pieni.