Äitiyspolin lääkäri soitti mulle aamulla sairaalasta. Se oli tänä aamuna puhunut kollegojensa kanssa mun tilanteesta ja olisivat halunneet mut osastolle seurantaan näiden oireiden takia. Lääkäri sanoi, että saan kuitenkin vielä itse päättää olenko kotona. Sovittiin sitten niin, että oon vielä kotona ja lääkäri laittaa mun papereihin tiedon, että menen päivystyksen kautta osastolle, jos olo huononee. Itse uskon että tää päivä ja huominen menee hyvin kotona, kun lapset on hoidossa mutta viikonloppuna voi olo huonontua, kun lapset on kotona.

Päätä särkee lievästi ja näköhäiriöitä on edelleen, mutta proteiinia ei ole virtsassa ja verenpaine on ihan ok lukemissa, joten olen kyllä mielummin kotona. Osastolla nukun paljon huonommin ja enkä välttämättä haluaisi syödä nukahtamislääkkeistä ja muita joita tiedän niiden siellä sairaalassa tyrkyttävän. Synnytystä eivät lääkärit ole halukkaita käynnistämään ennen ensi viikkoa. Lisäksi kotona voi katsella telkkaria sohvalla ja osastolla ei ole oikeen mitään tekemistä. Tulihan siellä esikoista odottaessa kuukausi maattua, joten nyt en sinne kyllä halua, jos ei olo mene tosi huonoksi.

Toivon edelleen tän vauvan syntyvän täältä itsekseen lähipäivinä. Kohdunsuuta vihloo ja sitä veristä limaa tulee edelleen.