Enpä ole taas aikoihin ehtinyt mitään kirjoitella. Isommat lapset ovat olleet kaksi viikkoa lomalla päiväkodista ja jatkavat vasta loppiaisen jälkeen puolipäiväisinä, joten touhua on riittänyt tässä kotonakin. 5-v tosin on jo useamman kerran kysellyt, että koska hän saa mennä taas päiväkotiin. Eli se siitä hyvänä äitinä olosta ja pitkien lomien tarjoamisesta lapsosille. :)

Joulu vietettiin kotona ja kivaa oli. Lapset oli ihan innoissaan saamistaan lahjoista ja täytyy myöntää, että mekin miehen kanssa vähän leikittiin niillä lasten mentyä nukkumaan. Täytyyhän ne testata.

Vauva ei vielä joulusta niin perustanut. Köllötteli kyllä tyytyväisenä mummin sylissä ja ihmetteli joulukuusen koristeita ja paketteja. Olin sanonut kaikille, ettei vauvalle tarvitse ostaa mitään joululahjoja, kun ei se niistä mitään ymmärrä, mutta silti poika sai aika paljon vaatteita ja yhden lelun. On noille vaatteille kyllä käyttöä, joten hyviä lahjoja siinä mielessä.

Ennen uutta vuotta käytiin pojan kanssa myös allergialääkärillä. Pojalla on tosi kuiva iho, joka lehahtelee aina välillä ihottumalle. Mihinkään ruokaan en ole tota lehahtelua osannut yhdistää eikä pojalla oikeastaan ole myöskään selviä allergiaoireita. En ole siis omia syömisiäni rajoittanut mitenkään. Allergialääkäri totesi pojalla olevan atooppisen ihon ja määräsi reseptillä kosteusvoiteita ja kortisonia, niin saadaan niistä KELA-korvaus. Ahkeran rasvauksen ansiosta pojan iho olikin jo aika hyvässä kunnossa, kun mentiin lääkärille. Meidän isommilla lapsilla on vauvoina ollut tosi hyvä iho, joten tuo perusvoiteen kanssa lotraaminen on ihan uutta. Jos pojan iho pysyy tuolla rasvauksella kunnossa niin hyvä niin.

Poika on edelleen täysimetyksellä ja oikeastaan en ole juurikaan miettinyt kiinteiden aloitusta vielä. Maidolla ois tarkoitus mennä vielä pari kuukautta. Poikaa ei edelleenkään kääntyminen kiinnosta, mutta ei hän enää paikallaan pysy. Hän on keksinyt, että selällä maatessa voi kantapäillä työntää itseään taaksepäin ja näin mennään metrikin. Täytyy siis vähän katsoa, mihin tuon pojan jättää, ettei tipu mistään. Seuraava neuvola meillä on vasta tammikuun loppupuolella kun lääkäriaikoja ei neuvolassa ollut aikaisemmin. No, ei kai se niin tarkkaa ole. Aika menee tajuttoman nopeasti. Vastahan tuo vauva syntyi ja nyt se on jo kohta 4kk ja samaan aikaan tuntuu siltä kuin poika olisi aina ollut osa meidän perhettä.

Uutta vuotta vietettiin kaveriperheen kanssa meillä. Meillä perinteisesti aina syödään uutena vuotena jouluksi tehty piparitalo ja niin tehtiin nytkin. Ei kestänyt kauaa kun talo hävisi neljän lapsen ja neljän aikuisen suihin. Vauva sai nauttia oman osuutensa äidinmaidon kautta. Rakettien pauke ei lapsien unta tuntunut häiritsevän. Mä en kykkäkään saanut nukuttua ennen kuin pahin rytinä loppui.

Oikeen hyvää vuotta 2009 kaikille!